Tänään luennon aiheena oli henkilöstöresurssien johtaminen. Henkilöstöresurssien johtamista esiintyy lähes kaikkialla työelämässä. HR-johtaminen koostuu neljästä ydintekijästä joita ovat henkilöstön rekrytointi, valitseminen, säilyttäminen sekä kehittäminen. Rekrytoinnilla pyritään saamaan mahdollisimman monen työstä kiinnostuneen ihmisen mielenkiinto heräämään. Rekrytoinnin jälkeen tehdään valinta työhön parhaiten sopivasta henkilöstä tai henkilöistä. Säilyttämisellä pyritään pitämään hyvät työntekijät kiinni työssään. Hyviä työntekijöitä pyritään kehittämään.

Maailman muuttuessa myös HR-johtaminen on muuttunut. Teollistumisen aikana työntekijöiksi riitti käytännössä kuka vain, työ opetettiin paikan päällä. Tietotekniikan kehittyessä piti löytää henkilöitä joilla oli ammattitaitoa. Nykyään painotetaan myös sosiaalisia suhteita ja empatian tuntemista. Nykyään on myös yleisempää lyhemmät työsuhteet. Työpaikkaa vaihdetaan melko paljon, ja HR-johtamisen tehtävänä onkin pyrkiä säilyttämään työntekijät työpaikalla. Työntekijöiden halu kouluttautua on lisääntynyt ja globalisoituneessa maailmassa on helpompi saada tietoa ja lähestyä uusia työpaikkoja. Kansainväliset työtehtävät voivat myös lisätä kiinnostusta vaihtaa työpaikkaa.

Omaa kokemusta HR-johtamisesta ryhmällämme oli armeijan kutsunnoista sekä johtajakoulutukseen valinnasta. Siinäkin halukkaista ja potentiaaleista henkilöistä valittiin ja seulottiin sopivat tiettyihin tehtäviin. Kesätöihin valittaessa seulonta ei välttämättä ole kovin tarkkaa, tietysti riippuu aina työtehtävästä. Joihinkin vaaditaan CV ja valitut pääsevät haastatteluun josta valitaan sopivimmat. Seulonnan aikana johtajalla on valta päättää ketkä pääsevät haastatteluun ja ketkä lopulta valitaan.

Luento jätti kuitenkin pohdittavaksi kysymyksen; mitä johtajana pitäisi tehdä, jotta hyvä työntekijä olisi töissä mahdollisimman pitkään?