Luennon aiheena oli johtajuusajattelun kehitys teollistumisen aikakaudelta nykyaikaan. Johtamisajattelun kehitys on ollut runsasta etenkin teollistumisen alkuaikoina, ehkä siitäkin syystä että teollisuuden johtaminen oli ilmiönä varsin uusi ja tutkittavaakin oli paljon. Ehkä nykykannalta katsottuna erikoisena voisi ajatella sen miten myöhään tajuttiin, että ihmisten työolojen parantaminen parantaa heidän työnsä tehokkuutta, ja että johtaja ei välttämättä ole niin erikoinen verrattuna alaisiinsa. Nämä asiat ovat kuitenkin moderneissa johtamisteorioissa niin paljon näkyvillä, että on jotenkin vaikea kuvitella että niitä ei huomaisi heti käytännössä. Toisaalta jos alaiset sabotoi koneita, kokeilunhalukin voi olla vähäistä. Pitää myös muistaa historian aikana vallinneet kastijaot, ja käsitys kuinka köyhät eivät voineet viettää aikaa varakkaampien kanssa. Se oli ennenkuulumatonta ja hävytöntä. Tämä selittää paljolti myös ajatusta, että johtaja on selvästi muita ylempänä, eikä esimerkiksi kysellyt alaisiltaan, että onko kotiasiat kunnossa ja mitä kuuluu.

Ryhmämme mielestä oli mielenkiintoista, miten alkuaikojen johtamisteorioista jokaista voidaan soveltaa nykyaikaisessakin johtamisessa. Vaikka alkuaikojen keppi ja porkkana – ajatusmalli saattaakin nykyään kuulostaa hieman erikoiselta, voi se silti olla toimiva joissakin tilanteissa, kun tulosta on pakko saada aikaan. Esimerkkejä voidaan jälleen lähteä hakemaan armeijasta, missä keppinä toimi huuto ja valitus, kun taas porkkanan asemaa toimitti vapaa-aika.

Ryhmämme mielestä oli myöskin erikoista, miten McDonaldisoitumisen periaatteet ovat käytännössä katsottavissa sopiviksi teollistumisen alkuaikojen periaatteisiin: mahdollisimman halvalla paljon tuotetta, tarkka kontrolli, ei sanaakaan työntekijöiden hyvinvoinnista. Tietysti pitää ottaa huomioon että kyseessä on enemmän organisaatio- kuin johtamismalli, mutta kyllähän nämä ovat keskenään hyvinkin vahvassa relaatiossa, ja jos organisaatio malli ei välitä alaisista, voi se jäädä johtajaltakin huomioimatta.

Nyky-yhteiskunnassa johtamisteorioita on saatavilla paljon, ja malleja voi etsiä niin opettajista, vanhemmista, armeijasta, entisistä työpaikoista ja vaikka kaupan kassoilta. Johtajan olisi tärkeää kehittää omaa johtamistaan varaamalla välillä aikaa ja pohtimalla erilaisia johtajia tai johtamismalleja, niiden etuja ja haittoja. Internetin välitykseltä kyllä löytää erilaisia johtamisteorioita, tai johtajia, joista voi kustakin ottaa paloja ja kasata sopivan palapelin jolla voi ratkaista omat haasteensa johtamisessa. Tärkeää on kuitenkin olla oma itsensä eikä esittää jotakin muuta. Jos johtajana luulee että röyhkeänä huutajana saa asiat toimimaan, mutta huomaa että ei ihmisenä sovi ollenkaan kyseiseen muottiin, on kyseistä johtajamallia turha yrittää. Tärkeintä on löytää itselleen sopivat käyttäytymismallit ja johtamistyylit. Kuten ensimmäisellä luennollakin huomattiin, hyvä johtaja on sopeutuvainen.