Luennon aiheena oli organisaatiokulttuuri, valta ja päätöksenteko. Valtaa käsiteltäessä mieleen juolahtaa perinteinen kysymys: kenellä viime kädessä on valta? Luennolla valta määriteltiin toimijan mahdollisuudeksi toteuttaa omaa tahtoaan sosiaalisessa tilanteessa muiden vastustuksesta huolimatta. Kuitenkin jos kaikki vastustaa, onko silloin valtaa. Milgramin tottelevaisuuskoe käsitteli ihmisille annettua valtaa hyvin. Testin perusteella ihminen näyttäisi luopuvan kaikesta vastuusta, mikäli hän on käskyn alaisena. Koehenkilöt olivat jopa valmiita antamaan kuolettaviakin sähköshokkeja ”tutkimushenkilölle”, joka tosin paljastuikin testin lopuksi näyttelijäksi. Ryhmäläisten omakohtaista kokemusta kaivettiin jälleen asepalveluksen maailmasta, jossa suorat käskyjen tottelemiset ovat arkipäivää. Tällaista tottelevaisuutta löytyy toki muualtakin, mutta yleensä siviilipuolella keskustelu ja kyseenalaistaminen on helpompaa rennomman ilmapiirin takia.

Rennompi ilmapiiri taas johtuu organisaatiokulttuurista. Organisaatioilla on omat normit ja tavat jotka heijastuvat toimintaan. Armeija on esimerkki totaali-instituutiosta, jossa organisaation tapoihin kuuluu esim. tervehtiminen. Organisaatiokulttuurin johtaminen voi olla vaikeaa, sillä se muovautuu koko ajan. Etenkin suurissa organisaatioissa kulttuurin valvominen voi olla vaikeaa. Ohjeet ja neuvot, toiveet sekä pyrkimykset voidaan jakaa, mutta valvontaa on vaikeampi suorittaa. Organisaatioihin voi myös muodostua ajan myötä omia tapoja, normeja tai artefakteja. Suurkonsernin johtajan voi olla vaikea ymmärtää pienen alajaoston tapoja, tai vastaavasti päinvastoin. Ryhmäläisten mietteisiin nousi ajatukset ”niistä isoista herroista”, ja ”sikariportaasta joka ei ymmärrä tavallisten ihmisten ongelmia”. Tämä on myös eräs vallan vastustuskeino, mutta organisaatiokulttuurin ymmärtäminen, ja siten myös kulttuurin ymmärtäminen, edesauttaa myös ymmärtämään, että vaikka Arkadianmäellä päätettäisiin jotain mikä ei meitä miellytä, ei pidä olettaa, että päättäjät aina tietäisivät kaikesta kaiken. Tosin johtoportaalla on velvollisuus olla yhteydessä alaisiin, joka myös helpottaa päätöksenteossa.